sunnuntai 22. toukokuuta 2011

21.5.2011 - ANNELI - Merisärkän Viihdekeskus, Kalajoki

Matka ei näemmä esteenä…

Taispa tulla pikkaisen matkaa keikalle... jälleen, jotain 355 kilometriä suuntaansa! Kumma juttu, mutta näin se vaan menee… eipä taida suosikkimme Anneli niin kauas keikalle lähtee ettei Tapsukka kavereineen mukana seurais! :-D Tämän Merisärkän keikkatarinan lopussa kerron noihin yllämainittuihin keikkakilometreihin pikkaisen lisää, se ei nimittäin siihen vielä jäänyt… Juupajoelle piti heti aamutuimaan Tapsukan lähtee... rahakukkaro peijakas!

Kaikki kuvat tältä: tapsukka.kuvat.fi

Merisärkän Viihdekeskus…

Matkaan lähdimme taasen kimppakyydillä kuten niin monesti aiemmin. Minä kurvailin aluksi Keuruulle josta jatkoimme Karstulan, Kyyjärven ja Kokkolan kautta Kalajoelle Merisärkän Viihdekeskuseen. Merisärkän Viihdekeskus oli minulle kuten matkakumppaneille Tarjalle ja Martille uusi keikkapaikka. Muutoin muissa merkeissä olen paikalla joskus käynyt.

Viihdekeskus sijaitsee suorastaan huikean hienolla paikalla, hiekkadyynien päällä Perämeren rannalla. Myös rakennettu ympäristö on suunniteltu tämä kaunis ja ainutlaatuinen maisema huomioiden. Muun muassa tanssiparketilta avautuu esteetön näkymä kauaks meren ulapalle… :-))



Annelimme lauteilla…

Välitön ja mainio suosikki tyttömme oli taasen tyylikkäänä lavalla… mustaa, mikä ettei se on aina yhtä tyylikästä! :-)) Aluksi Annelilta kuulimme eka- levyn kappaleita kuten, ”mikä sun nimi on”, ja kuten tavallisesti aina jokunen kysäisee ”etkö muka muista”, ja näin tietysti tälläkin kertaa. Perään tuli ”jambalayaa”, sekä ne Annelin riemukkaat humpat. Taasen piti arpoa ennen ”kolpakkolaulua” niiden kolpakkojen määrää. Kymmentä sormea lavalle huiskuttelin, ja voi että sentään kymmenen kolpakkoa myös saatiin sen kivan ilmeen kera... jee! ;-))

Toisen setin Anneli aloitti omalla kappaleellaan ”toivoisin niin”, ja perään Annelin viimeisin sinkku kappale, Esa Niemisen ja Kikka Laitisen käsialaa oleva ”sinä huomasit ne linnut”. Kuultiin toki myös se Tapsukan suosikki kappale ”mustat silmät”! Niin ikään saimme kuultavaksi yhden suosikeistani ”tanssin päivät, tanssin yöt”... ja jälleen tuohon vois jatkaa, iltaa, aamua ja jopa seuraavaa päivää, kun meitä vallankin olis kyse!! ;-)) Kuultiin myös hieno tulkinta Annelin hivenen uudempaa ohjelmistoa olevasta ”tien kuningas” kappaleesta. Setin lopuksi kuultiin niin ikään Annelin levyttämä kappale ”saappaat”! :-))

Anneli ja Vippi veti pidemmän korren...

Annelin ja Vipin parina oli kuusihenkinen tanssiorkesteri Markus Sekstet. Minua se ei erikoisimmin vakuuttanut. Soitanta oli jotenkin "epämääräisen" tuntuista... haitarista "puuttui" bassot, rummuissa oli lähes yksinomaan vain se peruskomppi kovalla voimalla jne... Plussaa oli ilman muuta, ne heidän monet omaperäiset ja hyvät kappale valinnat! Jos heitä vertaa Anneliin ja Vippiin niin ero on todella selvä Annelin ja Vipin eduksi. Annelimme on taitava artisti, siitä ei kahta sanaa. Anneli jos kukaan osaa ottaa yleisönsä... hänessä on sitä särmää, josta kovasti pidän. Vipin soitanta on puolestaan rytmikästä ja taitavaa. Mielestäni aivan eri maailmasta. Vipin soitanta on myös hyvin Annelin laulua tukevaa, ja siitä puuttuu keskenäinen kilpasoitanta. Hyvä näin!! :-)))

Encoren kappalesta ekana saimme kuultavaksi tämän kivan emäntä laulun "et saa musta emäntää", ”rauhaton sielu” kuten Anneli sen kappaleen meille jälkeen esitteli. Jatkaen kappaleen jälkeen, kuin hivenen empien, ”niin sitten”!! ;-)) Vihon viimeisenä kuulimme valssin ”minä rakastan sua”! :-))

Se ”vanhuusko" lie…

Keikka ohi ja koti-ovella oltiin vähän yli kuusi aamulla… vesihörpyt ja nukkumaan! Kymmenen jäljestä olin jo ylhäällä ja… mitä ihmettä, missä on mun rahakukkro? …no, tietysti se jäi siihen keikka-automme takaoven lokeroon. Ja auto nyt jossain Juupajoen maisemissa! :-( Eihän siinä muu auttanut kuin lähteä sitä hakemaan.

Aluksi ajelin Jyväskylän suuntaan vieden tytärtäni työhommiin paikallisille kalamarkkinoille… Pitäähän noita paikalle bonsori hommiin hälytettyjä JJK:n jalkapallo poikia jonkin ”aikuisen” olla perään kahtomassa! ;-))

Sitä matkaa noista aamuisista kiemuroista rahapussin hakuneen kertyi pyöreät kolmisen sataa kilometriä… että sillee tällä kertaa!




Kun tuli kerta tuosta kala touhusta puhetta… itse tuo kalastus voipi olla aika reipastakin touhua, siinä voi jopa ponnekas puhekin välistä auttaa… ”PERKELE ET KARKAA”... terveisii vaan suurien saaliiden sankarille!! :-DD
Kiitos Anneli, palaamme jälleen Saarijärvellä!

Tapsukka :-))   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti